Uutiset

Asekeräilijät vaativat asepassia lupauudistuksessa

31.07.2016

- Esitetyssä aselupamenettelyn uudistamisessa on jo nyt paljon hyvää tavallisen metsästäjän ja harrastajan kannalta. Lakiesityksen perusteluihin oli kuitenkin lipsahtanut virheellistä taustatietoa asekeräilystä mikä johti asekeräilijöiden ja museoiden rinnastamiseen ensimmäistä aselupaansa hakevaan nuorukaiseen, Salldén pohtii kansallisen ase- ja militariakeräilijöiden etujärjestön edustajana.

Lakiesityksessä nyt voimassa olevan lain mukainen asekeräilijän tiedostonpito-oikeus poistuisi ja edellyttäisi kaikkien kokoelma-aseiden ja aseen osien uudelleen tarkastamista ja luvittamista. Tämä on ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että turvallisuusarvioinnissa keskityttäisiin henkilöön eikä esineeseen.

- Kyseessä voi olla satojentuhansien uusien lupakorttien kirjoittaminen täysin turhaan, mikä tuottaisi paitsi poliisille myös museoille ja asekeräilijöille suunnattomasti työtä ja kuluja. Erityisesti paikallismuseopuolella joukko aseen osia muuttuisi laittomiksi ihan museohoitajien tietämättä kuten kävi edellisissäkin lakiuudistuksissa.

 

FAKTOJA

Suomessa on noin 1500 asekeräilyluvan haltijaa.

Suurimmat kokoelmat ovat tuhansia luvanvaraisia ampuma-aseita, vastaavasti joukossa on muutaman aseen omistavia keräilijöitä.

Pohjoismaissa ei ole yhteiskunnan ylläpitämiä asemuseoita. Siviiliaseiden historian tallentaminen on yksin keräilijöiden vastuulla.

Asekeräilijän tiedostonpito-oikeus on 350 keräilijällä eli lähes jokainen uusi keräilijä on hyödyntänyt mahdollisuuden sen tultua lakiin.

Nykyisin jokaiseen keräilyperusteella hankittavaan aseeseen tarvitaan erillinen poliisin myöntämä ostolupa ja kaupan jälkeen keräilyaseen tiedot tallennetaan poliisin aserekisteriin samoin kuin kaikkien muidenkin aseiden tiedot.

Asekeräilijä saa merkitä tiedostoon aseen osat ja hän esittää ne pyydettäessä viranomaiselle.

Suomen Asehistoriallinen Seura on kansallinen asehistorian harrastajien ja keräilijöiden etujärjestö.