Uutiset

SAHS järjesti museo- ja viranomaistapaamisen

21.12.2017

Museoiden ja asekeräilijöiden aseluetteloiden vuoden siirtymäaika on jo alkanut, ohjeet ovat tulossa tammikuussa.

1.12.2017 voimaan astunut laki käynnisti vuoden siirtymäajan asetiedostoluville. Sisäministeriön neuvotteleva virkamies Mika Koponen lupaili museotoimijoiden ja ministeriön tapaamisessa olla yhteydessä Poliisihallitukseen, että saataisiin ohjetta ja todennäköisesti valmista lomaketta, jolla tietojen siirtoa helpotettaisiin. Tämä voisi mahdollisesti olla tammikuussa. Runkona olisi tietysti poliisilla olemassa oleva aseluettelo. Tiedostoaseiden osalta siirtymäaika kannattaa ehdottomasti hyödyntää, koska siirtymäaikana toiminta on maksutonta.

Tapaaminen pidettiin keskiviikkona 20.12. Suomen Asemuseolla.

- Joudumme järjestämään koulutustilaisuuksia asian tiimoilta, Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä kommentoi lisäten, että varovasti arvioiden 150 museossa on aseita. Museoviraston kehittämisjohtaja Pirjo Hamari myötäili kiireellistä koulutustarvetta.

- Kun aselain ja henkilötietolain muutokset osuvat päällekkäin, museoilla riittää nyt kuormitusta, Levä summaa museoalan kuumimmat ongelmat.

Janne Vilkuna tutkii 16 kaliiperin perunakuokkaa Metsästysmuseon kokoelmasta. Jukka Peltonen, Kalervo Kaarre ja Kansallismuseon amanuenssi Risto Hakomäki seuraavat.

Indententti Jukka Peltonen Suomen Metsästysmuseosta arvioi tilaisuuden alussa heillä menevän kahdelta mieheltä kaksi kuukautta museon aseiden, noin 1100 luvallista, uudelleenluettelointiin.

- Koposen terveiset kevensivät vähän mieltämme, kun näyttää siltä, että asiaa aletaan kuitenkin hoitaa yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa, amanuenssi Vesa Anttila Metsästysmuseosta arvioi tilaisuuden jälkeen.

- Meillä Metsästysmuseossahan on varsinainen työmaa edessä aseen osien ja lippaiden kanssa, joita ei maakuntamuseoissa samoin määrin ole. Oikeat ongelmat tulevat kuitenkin vastaan maakuntamuseoissa ja vastaavissa. Niihin aseita on koottu sata vuotta, mutta asiantuntemus aseiden saati osien luettelointiin puuttuu. Pahin mahdollinen tilanne on se, että museonjohtaja ratkaisee ongelman ajamalla kaiken poliisille romutettavaksi, kun rahaa luettelointiin ei ole, Anttila pelkää lainsäädännön kauhukuvia vuodelle 2018.

- Tahko-Pihkalan suojeluskuntakiväärit poistettiin Jyväskylän yliopiston museon kokoelmasta toimiessani sen museonjohtajana, Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja Janne Vilkuna mainitsi oman museonsa esimerkkinä. - Luovutimme ne samalla numerolla olevat suojeluskuntakiväärit Sotamuseolle, mutta joku muu olisi luultavasti laittanut ne tuhottavaksi ymmärtämättä niiden arvoa.

Vesa Anttila ja Pirjo Hamari tutkivat revolverinrulla-kynätelinettä.

Museoihin kohdistuu huomattavia budjetoimattomia kustannuspaineita paitsi ylenmääräisen luettelointityön myötä, myös viranomaistarkastuksissa mahdollisesti esiin nousevien säilytysongelmien kanssa. Tuskin mikään museo pystyi huomioimaan 2018 talousarviossaan asekokoelmaan kohdistuvat lisäkustannukset, jotka tulivat voimaan vasta 1.12. lainsäädännöllä.

- Puhumattakaan luvanvaraiseksi muuttuvien muisto- ja puhdetyöesineiden tunnistamista, Anttila viittaa kokouksessa esiteltyihin revolverinrulla-kynätelineeseen ja haulikonpiippuperunakuokkaan.

Kaikki mikä koskee museoita, koskee nyt myös asekeräilijöitä ja päinvastoin.

- Syitä on monia, mutta yhtenä syynä tiedostolupien läpikäyntiin on osaltaan poliisin vanha asekirjanpito, Koponen viittaa ennen muovisia lupakortteja käytettyihin pahvilupiin.

- Tiedostoluvat tulivat käyttöön 2000-luvulla, joten kyllä ne puutteet kirjanpidossa ovat jossain muualla, Heikki Pohjolainen, Suomen Asemuseosäätiön puheenjohtaja ja tilaisuuden isäntä kommentoi.

Poliisin aserekisterijärjestelmää uusitaan taas

2012 käyttöön otettu aserekisteri uusitaan jälleen.

- Tulevaisuudessa suurilla kokoelmilla voisi mahdollisesti olla pääsy suoraan sähköiseen rekisteriin aseliikkeiden tapaan, Koponen ennakoi tulevaa kehitystä, mutta se minkälaiseksi aserekisteri muodostuu, ei nyt teknisiltä ominaisuuksilta ole vielä tiedossa ainakaan minulla, Koponen toteaa.

- Aselupien uusin huippuhinta 86 euroa ensimmäiseltä luvalta ei siis taitu tällä menolla ennen kuin vuoden 2018 valtava kokoelmaluettelointi on saatu päätökseen ja tietojärjestelmä on maksettu, Esa Salldén, Suomen Asehistoriallisen Seuran puheenjohtaja ennusti pessimistisenä kehitystä ja muistutti, että opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnossa voimaan tulleesta laista oli painotettu ettei museoille saa muodostua lisäkustannuksia.

- Nähtäväksi jää, pitääkö lainsäädännön muutoksista seuraava aserikosten määrä aselupien hinnan edelleen uusissa huippulukemissa.

Lipaskortti voi ratkaista EU:n lupavaatimuksen

- Direktiiviin kirjattua maanpuolustuspoikkeusta ei voi suoraan soveltaa yksityishenkilöillä olevien lippaiden luvittamiseen, Koponen tyrmää yksiselitteisesti joidenkin yhä elättelemän ajatuksen, että kansallinen maanpuolustusvelvollisuus ratkaisisi ongelman.

- Direktiivi määrittää selvästi, että maanpuolustusperusteen on oltava yksittäiseen henkilöön kohdistuva, poikkeuksellinen, erityisillä perusteilla ja henkilökohtaiseen lupaharkintaan perustuva, eli mitään kaikkia koskevaa reserviläispoikkeusta ei voisi tulla lakiin.

Alan toimijat ovat nostaneet esille lipasluvan ja tällä hetkellä näyttää siltä, ettei lipaslupaa parempaa ehdotusta ole tarjolla. Se millainen se tarkalleen olisi ja tuleeko sellaista, on lopullisesti ratkaisematta. Yhtenä ajatuksena voisi olla, jos sellainen tulee, että senkin osalta voisi olla jonkinlainen siirtymäaika jonka puitteissa jokainen voisi hakea ilmaisen lipasluvan lippaille.

- Tämä koskee siis käytännössä kaikkia dekokokoelmiakin, Kalervo Kaarre Kaarteen kotimuseosta Lohjalta kommentoi vaikutuksia omaan sotahistorialliseen näyttelyynsä, jossa on esillä vain toimimattomaksi tehtyjä aseita.

Jos lipaslupaan päädyttäisiin, voisi sillä välttää direktiivin mukaiset hallinnolliset seuraamukset eli aselupien peruuttamiset, jos samasta taloudesta löytyy yli 10 patruunan kiväärin tai yli 20 patruunan pistoolin lippaita joko irrallaan tai jossain koristeena tai dekoaseeseen kiinnitettynä. Lipaslupa pitäisi siis olla jokaisella aseenomistajalla, sillä tulevaisuudessa aseiden luvat voidaan perua ja vain aseen omistajaan voidaan hallinnollisesti kohdistaa toimenpiteitä luvattoman lippaan perusteella.

EU-direktiivi: dekot uusiksi

- Suomi ja vain yksi muu valtio äänestivät vastaan kun EU:ssä käsiteltiin deaktivointidirektiivin uudistamista niin, että kaikki ennen tulevaa direktiiviä deaktivoidut, siis myös vuoden vanhan nykydirektiivin mukaisesti deaktivoidut aseet, pitäisi jälleen deaktivoida uudelleen, jos niitä luovutetaan eteenpäin nykyiseltä omistajalta, Koponen kertoo huonoja uutisia EU:sta. Lopullista ratkaisua ei asiassa kuitenkaan ole vielä olemassa eli tämän osalta eletään vielä jännityksessä, mitä asetuksessa säädeltäisiin uudella tavalla.

Deaktivoinnilla tarkoitetaan aseen lopullisesti toimimattomaksi tekemistä niin että se näyttää yleensä ulospäin täydelliseltä. Deaktivointeja on tehty Suomessa vuosikymmeniä mm. puolustusvoimien toimesta ja dekoaseita samoin kuin lippaita on myyty kaikille halukkaille sadoin tuhansin kappalein. Sekä dekoamisen että romutuksen voi Suomessa nykylain mukaan tehdä vain laillistettu aseseppä.

Lue Suomen Asehistoriallisen Seuran lausunto lakiesitykseen HE266/2016 klikkaamalla tästä.

Lue Museoliiton lausunto lakiesitykseen HE266/2016 klikkaamalla tästä.

Lataa opetus ja kulttuuriministeriön lausunto lakiesitykseen tästä pdf-tiedostona.