Uutiset

Aselaki edellyttää koulutusjärjestelmää, jota ei ole

10.10.2010

ASELAKI EDELLYTTÄÄ KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ, JOTA EI OLE

Eduskunnan hallintovaliokunta otti monin kohdin huomioon asealan järjestöjen
hallituksen ampuma-aselain muutosesitykseen kohdistaman kritiikin. Erityisen
tyytyväisiä järjestöt ovat siitä, että valiokunta torjui esityksen poliisin
oikeudesta tarkastaa aseenomistajien kodit - nykyiset säädökset riittävät.
Parannuksista huolimatta esitykseen jäi kuitenkin vielä monta kriittistä
kohtaa, mikä osin johtuu perusteena olevista virheellisistä tiedoista.
Puolustusvaliokunnan esitys palauttaa laki uuteen valmisteluun onkin
edelleen perusteltu.

Hallituksen esitykseen sisältyi käsiaseen ehtona ampumaseurojen
pakkojäsenyys, jonka perustuslakivaliokunta totesi perustuslain
vastaiseksi. Hallintovaliokunta myöntää saman, mutta päätyy kuitenkin
esittämään tosiasiallista pakkojäsenyyttä (aselain 45 §). Käsiaseluvan
saamisen ehtona olisi kahden vuoden harjoittelu ampumaseuran aseilla, joita
ei tosiasiassa ole olemassakaan, minkä myös valiokunta myöntää. Luvan saanti
on myös sidottu seuran ampujakouluttajan lausuntoon. Ampumaseuroilla ei
kuitenkaan ole sellaista määrää kouluttajia, jotka voisivat valvoa jokaisen
uuden harrastajan harjoittelua peräti kahden vuoden ajan. Esitys vaarantaa
vakavasti pistoolilajien harrastuksen Suomessa, vaikka valiokunta muutoin
korostaa, että ampumaharrastuksen jatkuminen on turvattava. Esitys siirtäisi
selkeää viranomaisvaltaa yhdistyksille, mikä on vastoin perustuslain 124
§:ää.

Laki edellyttää myös kaikille aseluvan haltijoille soveltuvuustestiä. Kuten
perustuslakivaliokunta totesi, sille ei ole todellista tarvetta.
Lääkärijärjestöjen edustajat puolestaan ovat todenneet, ettei ole
olemassakaan hyvän asehaltijan -testiä. Säädös tulisi tarpeettomana poistaa.

Tästä aselain keskeisestä 45 pykälästä on kaikkiaan tullut erittäin sekava.
Ei pidä luoda lainsäädäntöä, joka työllistää kohtuuttomasti
hallintotuomioistuimia.

Voidaan hyväksyä, että aseluvan hakijasta ja haltijasta pyydetään lääkärin
arvio, kun siihen on perusteltu syy. Sen sijaan hallituksen esittämä
poliisin vapaa pääsy kansalaisen terveystietoihin oli täysin kohtuuton ja
sitä on muutettu aselain osalta. Esityksessä on kuitenkin mukana poliisilain
35 §, joka sanamuodoltaan epämääräisenä näyttäisi avaavan terveystiedot
poliisille. Tätä ei voida hyväksyä. Myös terveydenhuollon henkilökunnan
oikeus rikkoa salassapitovelvollisuutensa aseen omistajien kohdalta on
edelleen liian epämääräinen.

Aselaki-esityksen aseen osien määritelmät ovat epämääräisiä ja uhkaavat
tehdä kymmenistä tuhansista ilma-aseharrastajista rikollisia, jolleivät he
huomaa hakea lupia ilma-aseiden niille osille, jotka laki tekisi
luvanvaraisiksi, kuten piiput ja äänenvaimentimet.

Asehistorian liitto, Asekauppiaiden liitto, Asealan elinkeinonharjoittajat
AAE ry, Suomen Asehistoriallinen Seura, Suomen ilma-aseharrastajat, Suomen
Metsästysyhdistys, Reserviläisurheiluliitto.

Lisätietoja:

Arto Pulkki, Reserviläisurheiluliitto 040 51 21 215
Jukka Sassi, Asehistorian liitto puh 0400 898 634
Mika Niemelä, Suomen ilma-aseharrastajat puh 045 131 8440